keskiviikko 25. huhtikuuta 2018

Harrastuksenlopettamispäätös on vaikea päätös – miksi jotkut pelaajat päättävät laittaa hokkarit naulaan


Jääkiekko on hieno laji ja KJT Hockey on hieno seura. Silti joka vuosi muutamat pelaajat päättävät joko vaihtaa seuraa tai luopua harrastuksestaan pysyvästi. Ongelma ei ole KJT:n kohdalla suuri, sillä pelaajamäärät ovat seurassa kasvussa. KJT päätti kuitenkin selvittää miksi pelaajat lopettavat tai vaihtavat seuraa. KJT kehittää toimintaansa jatkuvasti ja analyyttisesti nojautuen muun muassa erilaisiin kyselyihin ja nostamalla strategiasta vuosittain painopistealueita, joihin kiinnitetään erityistä huomiota. Osa pelaajista ei lopeta lajia kokonaan, vaan vaihtaa toiseen seuraan. Tässä blogipostauksessa tarkastellaan niitä pelaajia, jotka päättävät luopua kokonaan jääkiekon pelaamisesta. KJT Exit 2015-2018 kyselyn tulokset on julkaistu KJT Hockeyn luvalla.

Ensimmäisenä mieleen tulee ajatus, että oliko jääkiekko alunperinkin väärä laji lapselle/pelaajalle. Siitä ei kuitenkaan ole kyse kuin aika harvan kohdalla, sillä suurin osa pitää jääkiekkoa sopivana harrastuksena:






Lopettamispäätös oli suurimmalle osalle lopettaneista vaikea päätös. Eikä se ole ihme, sillä samalla luopuu monesta asiasta ja elämää mahdollisesti jo pitkään hallinneesta asiasta. Päätöstä olikin pohdittu pitkään monen pelaajan kohdalla (vieressä): 

Vaikka seurustelun alkamiseen tyssääkin muutamia jääkiekkouria, ei se silti ole kovinkaan tärkeä syy kun tarkastelee lopettamisen syitä yleensä. Pahinta on, jos kiekkoilu ei enää tunnu kivalta, joukkueessa on ristiriitoja tai valmentajan kanssa ei tule juttuun. Merkittävää on myös se, että haluaa aikaa jonkin muun asian tekemiseen. On se muu tekeminen sitten hengailua kaverien kanssa tai opiskelua tai mitä vaan. Melko harva lopettaa siksi, ettei koe enää kehittyvänsä tai joukkueen huonon menestyksen takia.

Ihan kivutonta tuo jääkiekosta luopuminen ei ole sillä jopa 89% lähteneistä jää kaipaamaan yhteenkuuluvuudentunnetta ja lähes yhtä moni pukukoppijuttuja ja pelitunnelmia. Lähes kaikki (84%) ex-kiekkoilijat kaipaavat itsensä kehittämistä ja haastamista. Itsestään selvästi lähes kaikki kaipaavat liikunnan tuomaa euforiaa.

Yhteenvetona voi siis todeta, että KJT on tehnyt monia asioita hyvin (tai mahdollistanut niiden synnyn joukkueiden toiminnassa). Lisäselvitystä kaipaa se, miksi jääkiekko ei enää olekaan hauskaa, vaikka se selvästi on joskus ollut. Ajanpuutetta kukaan ei voi ratkaista, mutta joukkueiden ilmapiiriongelmiin KJT:lla on hyvät työkalut ja niihin pystytään jatkossa puuttumaan nopeasti. Jääkiekko on melko kallis harrastus ja on ymmärrettävää, että taloudellisesti sen harrastaminen voi tehdä tiukkaa. Tähänkin KJT puuttuu jatkossa, sillä harrastamisen kustannusten hallitseminen on KJT:n mielestä tärkeää.

KJT Exit kyselyssä on käytetty Miration kehittelemää ex-asiakas menetelmää. Lisää menetelmästä voit lukea tästä. http://www.miratio.fi/tutkimus-exasiak.html



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti