torstai 22. maaliskuuta 2018

Tutkimus etiikan professorien moraalisista valinnoista

Ristiriita käyttäytymisen ja mielipiteiden välillä


Eric Schwitzgebel on ollut hyvin kiinnostunut ihmisten ristiriitaisesta käyttäytymisestä. Hän on tutkinut etiikkaa opettavien professorien eettisiä valintoja. Voisi olettaa, että jos joku pohtii työkseen oikeaa ja väärää ja opettaa sitä miten tulisi elää, hän tekisi myös omassa elämässään eettisesti kestäviä ratkaisuja. Esimerkiksi Nussbaum (1997)[1] on sanonut, että ihmisten on tärkeää pohtia moraalisia kysymyksiä, koska se auttaa heitä tulemaan paremmiksi kansalaisiksi. Näin ei kuitenkaan Schwitzgebelin tutkimuksen (2014)[2] mukaan ole. Etiikan professorien käyttäytyminen ei poikkea muiden käyttäytymisestä sen suhteen lahjoittavatko he rahaa hyväntekeväisyyteen, syövätkö he kasvisruokaa, vastaavatko opiskelijoiden viesteihin, maksavatko he myöhässä olevia konferenssimaksujaan, äänestävätkö he vaaleissa tai käyttäytyvätkö he kohteliaasti konferensseissa. Kuitenkin heidän mielipiteensä sen suhteen miten pitäisi käyttäytyä poikkeaa selvästi muista. He vaativat tiukempaa moraalia.

Schwitzgebelin tutkimuksessa (2013)[3] yliopistoprofessorien keskuudessa kaavakkeen alussa kysyttiin, onko moraalisesti oikein, väärin vai neutraalia syödä nisäkkäiden lihaa säännöllisesti. Vastaukset kertoivat, että moraalisesti tuomittavana tätä piti 60% etiikan professoreista, 45% muista filosofian professoreista ja 19% muiden alojen professoreista. Muitakin asioita tutkittiin, kuten äänestämisaktiviteettia ja hyväntekeväisyyteen lahjoittamista. Kaavakkeen lopussa kysyttiin, mitä söit eilen päivälliseksi. Nisäkkäiden lihan syömisessä ei tämän perusteella ollut mitään eroja. Toisin sanoen mielipide asiasta ja todellinen käyttäytyminen eivät kohdanneet. Mielipiteissä suuri ero, käyttäytymisessä ei eroa. Schwitzgebelin kiinnostus aiheeseen heräsi, kun hän huomasi, että etiikan kirjoja varastettiin kirjastosta kaikkein eniten.[4] Hän arveli, että syy tähän voisi olla jollain kierolla tavalla se, että eetikot pystyvät helpoimmin todistamaan itselleen sen olevan oikein.

Pitäisikö elää kuten opettaa?


Aika paljon opetukselta syö uskottavuutta, jos opettaja itse ei elä opetustensa mukaan. Saattaa myös seurata sosiaalisia ongelmia, koska joka tapauksessa muut olettavat heidän käyttäytyvän opetustensa mukaisesti. Osittain tutkimuksen tuloksia saattaa selittää se, että etiikan professorien mielipide tulee ikään kuin viran puolesta, se ei välttämättä ole täysin heidän omansa (kuten käyttäytyminen). Jos etiikan opettajat eivät käyttäydy sen paremmin kuin muutkaan, pitäisikö sen haitata meitä? Voitaisiinko heitä syyttää tekopyhyydestä? Schwitzgebelin (2013)[5] mukaan, ei välttämättä ole ollenkaan ongelma, että etiikan professorit eivät käyttäydy opetustensa mukaisesti. Hän perustelee näkemystään kahdella periaatteella:

Epäreiluusperiaate: Ei olisi oikein vaatia etiikan professoreja olemaan sekä hyviä professoreja, opettajia ja lisäksi elämään askeettista elämää.
Tiedettä vääristävä periaate: Jos etiikan professoreja vaadittaisiin elämään opetustensa mukaan, heillä olisi suuri insentiivi muuttaa etiikan tutkimusta ja opetusta siten, ettei heidänkään tarvitsisi elää niin askeettisesti.

Selittyykö ristiriita lähtökohdilla?


Tuloksia tulkitessa pitää ottaa huomioon ihmisten lähtötilanteet.  Jos yllä olevan tutkimuksen perusteella väittäisi, että etiikan opiskelu lisää kirjojen varastamista kirjastosta, saattaisi syyllistyä vakavaan virhepäätelmään. Saattaa nimittäin olla, että etiikkaa opiskelemaan erikoistuvat nimenomaan ihmiset, joille eettiset asiat eivät ole täysin selviä. Aikanaan taloustieteilijöiden parissa aiheutti paljon kohua kun Frank, Gilovich, and Regan (1993, 1996)[6] tutkimuksissa selvisi, että taloustieteen opiskelijat käyttäytyivät laboratoriokokeissa huomattavasti itsekkäämmin kuin muut. Oletettiin taloustieteen opiskelun aiheuttavan itsekästä käyttäytymistä. Vuosia myöhemmin Frey and Meier (2005)[7] totesivat tutkimuksessaan samansuuntaisesti, että taloustieteen opiskelijat lahjoittivat rahaa hyväntekeväisyyteen nihkeämmin kuin muut. Heidän tutkimuksessaan selvisi kuitenkin myös, että lahjoittamisalttius pysyi samana opintojen alusta niiden loppuun saakka. Taloustieteen opiskelu sinänsä ei siis vaikuttanut käyttäytymiseen mitenkään. Tulokset selittyivät sillä, että taloustiedettä opiskelemaan valikoitui enemmän ihmisiä, jotka eivät halunneet lahjoittaa rahaa hyväntekeväisyyteen.  Vaikka korrelaatio on selvä, kausaliteetti ei ole.


ps. Kiitos kuvasta Mister GC at freedigitalphotos.net



[1] Nussbaum, M. C. (1997): ”Cultivating humanity”, Cambridge, MA: Harvard University Press.
[2] Schwitzgebel, Eric (2014): "The Moral Behavior of Ethicists and the Role of the Philosopher" (2014), Experimental Ethics, ed. H. Rusch, M. Uhl, and C. Luetge (Palgrave).
[3] Edmonds, David  & Warburton, Nigel (2013): ”Eric Schwitzgebel on ethical behaviour of Ethics professors”, Philosophy Bites Podcast by David Edmonds & Nigel Warburton, who interview special quests, 28.9.2013
[4] Schwitzgebel, Eric (2009): "Do Ethicists Steal More Books?",  Philosophical Psychology, 22, 711-725.
[5] Edmonds, David  & Warburton, Nigel (2013): ”Eric Schwitzgebel on ethical behaviour of Ethics professors”, Philosophy Bites Podcast by David Edmonds & Nigel Warburton, who interview special quests, 28.9.2013
[6] Frank, R. H., Gilovich, T. D., & Regan, D. T. (1993). ”Does studying economics inhibit cooperation?”, Journal of Economic Perspectives, 5, 171–177.
Frank, R. H., Gilovich, T. D., & Regan, D. T. (1996): ”Do economists make bad citizens?”, Journal of Economic Perspectives, 10, 187–192.
[7] Frey, B. S., & Meier, S. (2005): ”Selfish and indoctrinated economists?”, European Journal of Law and Economics, 19, 165–171.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti